alkuun

Monipuolinen liikunta lääkkeenä & millaista jumppaa koiralle

Fysioterapialla eläinten hoidossa tarkoitetaan ennaltaehkäisevää tai eläinlääkinnällisen hoidon jälkeen annettavaa terapiaa, jolla pyritään edistämään eläinten kuntoutumista. Fysioterapian päämääränä on lisätä eläimen hyvinvointia.

Fysioterapia täydentää perinteistä eläinlääkintää. Eläinlääkäri tekee koiralle diagnoosin, jonka jälkeen kuntoutusta voidaan jatkaa fysioterapian menetelmin. Perusterveelle lemmikille voidaan fysioterapiaa antaa ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa ilman eläinlääkärin lähetettä. Fysioterapiassa koiraa katsotaan yksilöllisenä kokonaisuutena. Parhaimmillaan koiran ympärillä toimivaan tiimiin kuuluu eläinlääkäri, omistaja ja fysioterapeutti. Omistajan panos on tärkeä, monet asiat voi tehdä itse!

Fysioterapiassa käytettäviä menetelmiä ovat erilaiset manuaaliset käsittelyt, fysikaaliset hoidot ja liikehoidot. Liikehoidot ovat tärkeä osa-alue myös tuki- ja liikuntaelimistön vammojen ennaltaehkäisyssä.

Hieronnalla, fysikaalisilla laitehoidoilla ja/tai erilaisilla harjoituksilla voidaan esimerkiksi lievittää kipuja, edistää pehmytkudosvammojen paranemista, rentouttaa jännittyneitä lihaksia ja palauttaa liikkuvuus niveliin.

Toiminnallisesta anatomiasta

Koiran vahvimmat lihakset ja suurimmat nivelet sijaitsevat takaosassa. Sieltä eteenpäin työntävä voima siirtyy selän välityksellä etujalkoihin, jotka rytmittävät juoksemista. Pää ja kaula sekä häntä tasapainottavat eläimen liikkeitä. Koiran seistessä yli puolet painosta on etujalkojen kannateltavana. Koiran tulisi olla mahdollisimman symmetrinen, eli samanlainen vasemmalta ja oikealta puolelta.

Etu- ja takajalkojen alueella lihakset jatkuvat ojentajina ja koukistajina, jotka muuttuvat jalan alaosissa jänteiksi. Jänteet ovat hyvin sitkeää kudosta ja niissä on hidas aineenvaihdunta.

Ongelmatilanteissa koira alkaa helposti ”väistellä” kipua tai epämiellyttävää tuntemusta keksimällä uudenlaisen tavan liikkua. Vaivat heijastelevat paikasta toiseen ja loppujen lopuksi koira voi kieltäytyä kokonaan tehtävästä. Tilanteesta käytetään nimitystä ”noidankehä”. Koiran kipukynnyksestä ja kivun laadusta riippuen myös käyttäytymisen muutoksia ja kiukkuisuutta saattaa esiintyä.

Koirallekin voi tulla ”työperäisiä” ongelmia. Tokokoirasta tulee helposti toispuoleinen ja agilitykoiralla ristiselkä kipeytyy usein.

Liikkeiden pohjana on hyvä ryhti Jokainen koira on yksilöllinen kokonaisuus. Koiran ulkoiseen olemukseen vaikuttavat mm. ikä, terveydentila, rotu, rakenne ja mieliala. Hyvä ryhti tarkoittaa sitä, että koira kantaa itsensä vaivattomasti seistessään ja liikkuessaan. Riittävä lihasvoima mahdollistaa hyvän ryhdin. Luonnolliset kurvit selkälinjassa antavat kropalle mahdollisuuden toimia tehokkaasti. Synnyttäneet nartut, ylipainoiset tai ikääntyneet lemmikit näyttävät usein huonoryhtisiltä.. Jos selkälinja näyttää painuneen, vastaavasti takapuoli näyttää kohonneen. Koira, jonka selkälinja ”roikkuu”, jännittää pakaroitaan jatkuvasti. Tällaisella koiralla takaosa eli moottori ei toimi ja liikkuminen on tehotonta. Ryhdikäs ei tarkoita jännittynyttä eläintä! Ryhdikäs eläin näyttää kantavan kroppansa rennosti ja vaivattomasti olipa se sitten nuori tai vanha rotunsa edustaja.

Monipuolinen liikunta lääkkeenä & Pientä jumppaa

Koira on luotu liikkumaan. Monipuolisen liikunnan tarjoaminen on terapeuttista. Rasittamalla koko kroppaa, saadaan se kestämään paremmin. Lumihankea voi hyödyntää talvella ja järvivettä kesällä. Vesi ja lumi antavat vastusta jalkojen liikuttamiselle, mutta säästävät niveliä vaimentamalla maata vasten tapahtuvaa tärähtelyä. Vedessä kahlaaminen on siis jo eduksi (edellyttäen, että pohja on hyvä ja turvallinen). Myös ylämäet tuovat tehoa takaosalle, eli moottorille. Epätasaisessa metsämaastossa liikkuminen on hyväksi.

Ryhtiä pitää tarkkailla. Selkälinjaa roikottaville sopii ryhtijumpaksi mahan alta ”kutittelu”. Sormet vatsan alla saavat koiran nostamaan ylälinjaansa.

Nivelten liikkuvuus on tärkeää jalkojen liikeratojen kannalta. Erilaiset jalkojen pyöritykset avaavat liikeratoja ja käyvät jumpasta. Esimerkiksi iäkkään tai muuten jäykän koiran tassut vertyvät, kun niitä koukistellaan ja ojennellaan luonnollisten liikeratojen mukaisesti ennen lenkille lähtöä. Lapojen liikkuvuusharjoitukset taas ovat agilitykoirille hyödyksi, koska hyppyjen alastulo lisää etuosaan kohdistuvaa painetta.

Jalkoja voi rentouttaa ravistelemalla. Etu- ja takajalka ravistellaan kylkimakuulla tassusta kiinni pitäen.

Ikääntyviä lemmikkejä ei saa jättää sammaloitumaan. Liikkuminen pitää vanhankin vetreänä, sopiva määrä ja laji löytyy eläintä kuulostelemalla.

Kotihierontaa ja venytyksiä

Hieronta on vanha hoitomuoto. Koiria voi rentouttamismielessä hieroa käsin, silittäminen on jo askel hieronnan suuntaan.

Kotihieronta on huoltohierontaa, lihashuollollisesti hieronta sopii kaikille terveille sulokuonoille ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta. Ongelmatilanteissa on hyvä turvautua ammattilaisen apuun, vammautunut/loukkaantunut ja kuntoutuva koira tarvitsee aina asiantuntijoiden apua ja eläinlääkärin ohjeen mukaista terapiaa.

Muistettavaa:

  • Kosketus isolla ja rauhallisella otteella on tärkeää.
  • Koiran on pystyttävä rentoutumaan hieronnan aikana. Paikallisen aristuksenkin tulee lievittyä (ei lisääntyä!) kudoksia painettaessa.

Hieronta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja lämmittää lihaksia Kotihieronnassa tähtäimeksi riittää perusterveen koiran rentouttaminen fyysisesti ja psyykkisesti. Lisähyötynä tulee vielä tietoa kudosten tilasta, eli koskettelemalla oppii paljon eläimen kropasta.

Koiraa EI saa hieroa, jos sillä on esimerkiksi tulehdus (alueella turvotus, kuumotus ja kipu), paranemassa oleva murtuma, akuutti lihasrepeämä tai kasvain.

Kätevin tapa kokeilla koiran kotihierontaa on silitellä sitä rentouttavasti. Pitkän metsälenkin tehnyt ajokoira nauttii kevyestä silittelystä ja kaksipäiväisiin kilpailuihin osallistuva kisakoira rentoutuu mielellään ensimmäisen päivän iltana Tarkemmat hierontaohjeet kannattaa aina kysyä ammattilaiselta, jolloin opastusta saa kädestä pitäen.

Aktiiviset venytykset käyvät myös jumpasta. Koiran omatoimista venyttelyä kannattaa kehua ja opettaa se jopa tempuksi. Yksinkertaisia venytyksiä voi tehdä (makupalalla tai) lelulla, jos koira ei niistä liikaa innostu. Kylki venyy kun koira kiertää rauhallisesti pientä ympyrää lelun tai namin perässä. Yksityiskohtaisemmat venytysohjeet on hyvä käydä läpi oman fysioterapeutin opastuksella.