alkuun

Ratsastusta ravihevosella

Ravihevonen juoksee raviradalla pää ylhäällä ja selkä notkolla vasempaan kierrokseen. Sen vartalo pysyy aisojen välissä suorana. Ratsastuksesta löytyy käyttökelpoisia vastaliikkeeitä vaihteluksi ja voimisteluksi.

Ratsastaja

Etujalkojen koukistajat ja ojentajat kehittyvät, koska ratsastajan paino tulee hevosen etuosalle. Ratsastajan paino antaa hevoselle vinkkejä liikkeen suunnasta, jolloin ohjista ei tarvitse kiskoa. Suljetulla alueella voi ratsastaa pelkillä päitsillä ja narulla, jolloin suu jää kokonaan rauhaan. Ratsastaminen ilman satulaa hoitaa selkälihaksia. Epäsopivasta satulasta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Taipuminen

Hevosen vasen puoli on luonnostaan oikeaa vahvempi. Ratsastaminen ympyrällä taivuttaa hevosta ja venyttää kylkiä. Toispuolisuutta tasataan treenaamalla kankeampaa puolta enemmän. Puiden välissä pujottelu ja kahdeksikkojen ratsastaminen vetristävät hevosta. Pienen ympyrän kaaren muotoon taipuminen on vaikeampaa kuin suurella ympyrällä liikkuminen.

Askellajit

Käynti on turvallinen askellaji. Ravi kuormittaa jalkoja. Ravissa keventäminen auttaa hevosta rytmin löytämisessä. Ravurille hyvää harjoitusta on hiljaisen ravin meneminen. Helposti peitsaavalla hevosella ravataan ylämäkeen, lumihangessa tai vedessä kahlaten. Laukkaaminen ei pilaa ravuria. Laukassa hevonen pääsee kokeilemaan vauhtivaroja, joihin se ei ravilla pääse. Laukka avaa lantiota ja vahvistaa takaosan lihaksia. Vasemmalle vinoa ravuria ratsastetaan oikeassa laukassa ja päinvastoin. Villi kiitolaukka on ravurille piristysruiske.

Koordinaatio

Ratsastaminen epätasaisessa maastossa kehittää hevosen koordinaatiota. Ratsastaen voi mennä puomeja tai kavaletteja. Puomeja ylittäessään hevonen joutuu venyttämään askeliaan. Pienten esteiden hyppely käy ravurillekin vaihteluna!

Selkä

Terve hevonen pystyy köyristämään ja ojentamaan ristiselkäänsä. Lautasen-ja ristiselän alueen lihaksisto ojentaa lantiota. Ratsastettaessa pyritään siirtämään painoa etuosalta takaosalle, jolloin selkälihakset rentoutuvat ja vatsalihakset jännittyvät. Vatsalihasten tekemä työ on tärkeä, heikot vatsalihakset lisäävät selkälihasten kuormitusta. Hevonen rentouttaa selkäänsä viemällä takajalat mahdollisimman taakse ja laskemalla pään alas. Piehtarointi ratsastuksen jälkeen on erinomaista selän hoitoa ja hierontaa.

Voima

Lumihangessa tai vedessä kahlaaminen tuovat lisätehoa askeliin. Ylämäkeen ratsastaminen kehittää takajalkoja ja alamäkeen kulkeminen kuormittaa etujalkoja. Pehmeällä alustalla liikkuminen rasittaa lihaksia ja kovalla alustalla ratsastaminen taas niveliä. Takajalan jännevammasta kuntoutunut hevonen voi esimerkiksi lenkkeillä hieman kovemmalla alustalla, jolloin jänteet eivät ylirasitu. Nivelongelmaiselle pehmeä maasto on sopivampi.

Rentoutuminen

Kuumille hevosille sopii maastossa pitkin ohjin kävely. Ratsain pääsee helpommin kulkemaan pienempiäkin polkuja, eikä hevonen kyllästy samoihin maisemiin. Reippaan lenkin päätteeksi hevonen kävelee rennosti pää alhaalla.

Haittapuolia

Ratsastus ei sovi hevoselle, jolla on huonokuntoiset etukaviot. Takajaloissa olevat vammat eivät pahene ratsastuksella, toisin kuin etujaloissa olevat vammat. Tämä on muistettava toipilasliikunnassa. Pää alhaalla kulkeminen lisää etujalkojen kuormitusta. Ratsastajan omat vaivat (esimerkiksi toispuolisuus) heijastuvat hevoseen haitallisesti. Ravihevosta pystytään ajamaan nuorena, kun taas ratsastus sopii aikuiselle hevoselle. Liian massiiviset lihakset eivät ole eduksi ravihevoselle - kohtuus kaikessa, jotta nopeus säilyy!